maanantai 16. toukokuuta 2016

Tapaturmapäivä

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa. Perjantaina 13. toukokuuta järjestettävä Tapaturmapäivä kiinnittää suomalaisten huomion tapaturmiin ja niiden ehkäisyyn. Tapaturmapäivän teemaksi on nostettu viime vuoden tapaan kiireestä johtuvien tapaturmien ehkäisy.

Kiire vaikuttaa tapaturmien syntyyn kaikkialla aiheuttaen vahinkoja töissä, kotona ja liikenteessä. Kiireestä johtuvia tapaturmia voi ehkäistä esimerkiksi varaamalla tarpeeksi aikaa työtehtäviin ja paikasta toiseen siirtymiseen.

Vuonna 2014 tapaturman seurauksena kuoli Suomessa yhteensä 2 476 ihmistä. Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Suurin osa kuolemaan johtaneista tapaturmista sattui kotona ja vapaa-ajalla. Suomen tapaturmakuolleisuus on Euroopan korkeimpia.

Töissä kiirettä ja siitä johtuvia vaaratilanteita aiheuttavat esimerkiksi työn heikko organisointi, suuret tai vaihtelevat työmäärät, töiden jättäminen viime tippaan sekä työnteon keskeytykset. Joillain työpaikoilla tiukka työtahti johtuu asiakkaasta tai siitä, että työntekijöitä on työmäärään nähden liian vähän. Työn hyvä suunnittelu ja selkeät tavoitteet puolestaan vähentävät kiireen tuntua.

Kiireen ehkäisy sopii teemaksi työpaikoille, sillä töissä koettu kiire ja kireä työtahti ovat tuttuja asioita monelle työntekijälle.




Mielenterveys

Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Omasta mielenterveydestään voi pitää huolta ja omia voimavarojaan vahvistaa. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, taidot tulla toimeen muiden kanssa, keinot selviytyä pettymyksistä ja elämän kolhuista, sekä ihmissuhteista, arjen hyvinvoinnista ja tasapainosta huolehtiminen, ovat tärkeitä taitoja, joita jokainen voi oppia. 

MITÄ MIELENTERVEYS ON?

Mielenterveys on sana, joka tuntuu joskus vaikealta ymmärtää. Mielenterveys on kuitenkin yhtä helppo käsite kuin terveyskin. Meillä jokaisella on keho ja mieli, ja kummankin terveydestä on hyvä huolehtia. Itse asiassa, samalla kun huolehdimme kehosta liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin, huolehdimme myös mielestä. Jos yöunet jäävät lyhyeksi tai unohtaa kokonaan syödä päivällä, mistä sen ensimmäisenä huomaa? Siitä, että ottaa päähän, väsyttää, vihastuttaa, on surullinen olo, mikään ei mene putkeen. Siispä huolehtimalla itsestäsi, huolehdit samalla mielenterveydestäsi.
Mielenterveydestään huolehtii myös käymällä koulua tai tekemällä työtä, eli sillä, että arjessa on rytmiä ja rutiinia. Tärkeä osa mielenterveyttä on myös omien tunteiden tunnistaminen, niille sanojen löytäminen ja niiden ilmaiseminen. Tunnetaitoja harjoitellaan joka päivä. Yhtä tärkeää on huolehtia ihmissuhteista ja viettää aikaa kavereiden kanssa, ja myös kuunnella ja kannustaa ystävää. Vanhemmat, sisarukset tai muut tärkeät sukulaiset tai aikuiset lähipiirissä ovat niitä turvallisia ihmisiä, joille voi jutella niin iloisista asioista kuin omista huolistaankin.

MITEN VAHVISTAN MIELTÄNI?​

Mielenterveyteen liitetään usein erilaisia käsitteitä, kuten onni, henkinen hyvinvointi, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Mielenterveys ei kuitenkaan tarkoita, että elämään ei saisi liittyä ahdistusta tai riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä. Jokainen kohtaa elämässään ylä- ja alamäkiä, ja ihmissuhdeongelmilta, rahavaikeuksilta, koulupaineilta, työstressiltä, menetyksiltä ja luopumisilta ei välty kukaan. Kun näitä asioita kohdataan, se horjuttaa mielenterveyttä, mutta ei poista sitä meiltä. Sama asia on fyysisen terveyden kanssa: jos sairastuu diabetekseen, ei se poista meiltä terveyttä, vaan se on vain syy huolehtia itsestään entistä paremmin.
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään tarkemmin, mitkä asiat omassa elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat, tuovat ahdistusta tai muutoin pahaa oloa. Olisiko omassa elämässä joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi lisätä hyvinvointia?

Ruokailu

Usein sanotaan, että hyvä olo lähtee sisältäpäin. Ruoan terveellisyydestä, kuten riittävästä vihannesten, proteiinien, kuitujen, vitamiinien ja kalsiumin saannista, on hyvä huolehtia, samoin säännöllisestä ruokarytmistä, ettei tulisi liian pitkiä taukoja ruokailujen välillä. Näiden lisäksi yhtä tärkeää on myös huolehtia siitä, että syö kivassa seurassa ja jonkun kanssa, syö rauhassa ja mukavassa paikassa. Ruoan laittaminen ja ruoan nauttiminen ovat elämän iloja.

Liikunta

Liikunnan isosta merkityksestä hyvinvoinnille ei puhuta turhaan. Liikkuminen lisää elimistössä mielihyvää tuottavia aineita, minkä huomaa siitä, että liikunnan jälkeen on väsynyt mutta hyvä olo. Joskus päivät ovat niin kiireisiä, että liikkeelle lähtö tuntu hankalalta, vaikka itse liikkuminen olisikin mielekästä. Liikkua voi kuitenkin monella tapaa, jokaisella on oma mielekäs tapa liikkua. Jotkut liikkuvat harrastusten kautta, jotkut pelaavat kavereiden kanssa iltaisin ulkona, toiset vievät koiraa lenkille ja toiset taas käyvät kävelemässä kaverin kanssa. Hyötyliikunta on usein kätevä tapa saada liikuntaa ja esimerkiksi portaiden kävely hissin sijaan on helppo terveysvalinta.

Uni

Riittävä uni on myös tärkeä hyvän päivän takuu: jos uni jää liian vähäiseksi tai yön nukkuu huonosti, on seuraava päivä surkeampi kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Unen määrään ja myös unen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ensiaskel hyvään yöuneen on säännöllinen rentoutuminen ja rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa.  Mieltä ja kehoa voi hyvissä ajoin valmistella nukahtamiseen, jättäen ulkopuoliset ärsykkeet ja virikkeet vähemmälle. Television katsomista ja tietokoneella olemista olisikin hyvä välttää juuri ennen sänkyyn menoa. Suihkussa käyminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu voivat rentouttaa. Jos jokin asia painaa mieltä, on siitä hyvä keskustella ennen nukahtamista. Jos seuraavaksi päiväksi on paljon tekemistä, voi asioita ja tehtäviä kirjoittaa ylös ennen nukkumaanmenoa. Kofeiinipitoiset juomat voivat häiritä unta, samoin nälkäisenä tai liian täysinäisenä nukkumaan meneminen. Iltarituaalit, kuten hampaiden pesu, yövaatteiden vaihtaminen ja makuuhuoneen tuulettaminen valmistavat kehoa nukkumiseen. Ennen nukkumaanmenoa voi myös käydä päivän tapahtumia läpi ja pyrkiä rauhoittamaan ajatukset.

Allergiat

Vanhempien lasten ja aikuisten ruoka-allergiat ovat tavallisesti kytköksissä koivun ks. Koivu-hedelmä-juuresallergia, harvemmin pujon Pujo-selleri-porkkana-mausteallergia siitepölyallergiaan ns. ristiallergia. Allergiaa aiheuttavina aineina allergeeneina ovat tuoreet hedelmät, vihannekset ja juurekset, usein myös mausteet. Niin sanotussa ruusukasvi-LTP-ristiallergiassa, joka on Suomessa harvinainen, ruoan käsittely ei tuhoa allergeenia ks. LTP-allergia.

Ruoka-allergian oireet

Imeväisiässä yleisin ruoka-allergian oire on nokkosihottuma ks.Nokkosihottuma eli urtikaria. Se alkaa useimmiten 10–15 minuutin kuluessa ruoan nauttimisesta, kuitenkin aina tunnin sisällä siitä. Oireet kestävät yleensä joitakin tunteja. Nokkosihottumaan liittyy usein vatsavaivoja ja ripuli. Toiseksi yleisin oire on leimahteleva atooppinen ekseema (maitorupi, ks. Atooppinen ekseema (ihottuma), ja kolmas on vatsakipu ja ripuli. Ihottuma ja vatsavaivat alkavat nopeassa allergiassa tunnin kuluessa, hitaassa allergiassa vuorokauden kuluessa ruoan nauttimisesta.
Leikki- ja kouluiässä yleisimmät oireet ovat huulien ja suun kutina ja limakalvoturvotus, vatsakipu ja sitä seuraava ripuli. Atooppisen ekseeman äkillinen pahentuminen voi viitata ruoka-allergiaan, samoin sitkeä anemia. Nokkosihottumaakin tavataan. Vatsavaivat ja ripuli ilman muita oireita eivät yleensä johdu allergiasta. Myös leikki- ja kouluiässä vaivat voivat johtua nopeasta tai hitaasta allergiasta.

Ruoka-allergeenit ja allergian häviäminen

Imeväisiässä muna on yleisin allergian aiheuttaja, sitten tulevat maito ja viljatuotteet sekä soija. Muna-allergia alkaa kadota jo ensimmäisen ikävuoden loppupuolella, ja useimmat sietävät sitä jo kouluiässä muun ruoan joukossa. Aikuisilla muna-allergia on harvinaista.
Maitoallergia alkaa niin ikään hävitä toisena ikävuotena, ja 70–90 % sietää maitoa jo kouluun mennessään. Vilja-allergia häviää maitoallergian tavoin useimmiten leikki-iän kuluessa. Jos maito- tai vilja-allergiaa on vielä 6–7-vuotiaana, se tavallisesti säilyy aikuisuuteen.

Ruoka-allergian tutkiminen

Ainoa luotettava keino ruoka-allergian toteamiseen on kaksoissokkomenetelmällä tehty altistuskoe. Siinä epäiltyjä ruokia vältetään ensin 1–3 viikkoa. Sitten tehdään altistuskoe yksi ruoka kerrallaan siten, etteivät tutkittava tai tuloksen arvioija tiedä, saiko tutkittava allergeenia vai lumevalmistetta. Altistus tulee toistaa kolmasti.
Avoimessa altistuksessa niin tutkittava kuin tuloksen arvioijakin tietävät ruoan laadun ja allergeenin määrän.

Ruokavaliohoidon toteuttaminen

Kun ruoka-allergia on luotettavasti varmistettu, ruokavaliohoito toteutetaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti. Useimmat allergiset sietävät allergeenia pieniä määriä. Pienet allergeenimäärät ravinnossa voivat estää allergian lisääntymisen. Siitä tulee kuitenkin aina sopia erikoislääkärin kanssa. Myös ruoan kuumentaminen vähentää usein allergeenisuutta; esimerkiksi maitoallergisista kolme neljäsosaa sietää kuumennettua maitoa, samoin muna-allergisista suurin osa keitettyä tai paistettua munaa.