Allergiat

Vanhempien lasten ja aikuisten ruoka-allergiat ovat tavallisesti kytköksissä koivun ks. Koivu-hedelmä-juuresallergia, harvemmin pujon Pujo-selleri-porkkana-mausteallergia siitepölyallergiaan ns. ristiallergia. Allergiaa aiheuttavina aineina allergeeneina ovat tuoreet hedelmät, vihannekset ja juurekset, usein myös mausteet. Niin sanotussa ruusukasvi-LTP-ristiallergiassa, joka on Suomessa harvinainen, ruoan käsittely ei tuhoa allergeenia ks. LTP-allergia.

Ruoka-allergian oireet

Imeväisiässä yleisin ruoka-allergian oire on nokkosihottuma ks.Nokkosihottuma eli urtikaria. Se alkaa useimmiten 10–15 minuutin kuluessa ruoan nauttimisesta, kuitenkin aina tunnin sisällä siitä. Oireet kestävät yleensä joitakin tunteja. Nokkosihottumaan liittyy usein vatsavaivoja ja ripuli. Toiseksi yleisin oire on leimahteleva atooppinen ekseema (maitorupi, ks. Atooppinen ekseema (ihottuma), ja kolmas on vatsakipu ja ripuli. Ihottuma ja vatsavaivat alkavat nopeassa allergiassa tunnin kuluessa, hitaassa allergiassa vuorokauden kuluessa ruoan nauttimisesta.

Leikki- ja kouluiässä yleisimmät oireet ovat huulien ja suun kutina ja limakalvoturvotus, vatsakipu ja sitä seuraava ripuli. Atooppisen ekseeman äkillinen pahentuminen voi viitata ruoka-allergiaan, samoin sitkeä anemia. Nokkosihottumaakin tavataan. Vatsavaivat ja ripuli ilman muita oireita eivät yleensä johdu allergiasta. Myös leikki- ja kouluiässä vaivat voivat johtua nopeasta tai hitaasta allergiasta.

Ruoka-allergeenit ja allergian häviäminen

Imeväisiässä muna on yleisin allergian aiheuttaja, sitten tulevat maito ja viljatuotteet sekä soija. Muna-allergia alkaa kadota jo ensimmäisen ikävuoden loppupuolella, ja useimmat sietävät sitä jo kouluiässä muun ruoan joukossa. Aikuisilla muna-allergia on harvinaista.

Maitoallergia alkaa niin ikään hävitä toisena ikävuotena, ja 70–90 % sietää maitoa jo kouluun mennessään. Vilja-allergia häviää maitoallergian tavoin useimmiten leikki-iän kuluessa. Jos maito- tai vilja-allergiaa on vielä 6–7-vuotiaana, se tavallisesti säilyy aikuisuuteen.

Ruoka-allergian tutkiminen

Ainoa luotettava keino ruoka-allergian toteamiseen on kaksoissokkomenetelmällä tehty altistuskoe. Siinä epäiltyjä ruokia vältetään ensin 1–3 viikkoa. Sitten tehdään altistuskoe yksi ruoka kerrallaan siten, etteivät tutkittava tai tuloksen arvioija tiedä, saiko tutkittava allergeenia vai lumevalmistetta. Altistus tulee toistaa kolmasti.

Avoimessa altistuksessa niin tutkittava kuin tuloksen arvioijakin tietävät ruoan laadun ja allergeenin määrän.

Ruokavaliohoidon toteuttaminen

Kun ruoka-allergia on luotettavasti varmistettu, ruokavaliohoito toteutetaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti. Useimmat allergiset sietävät allergeenia pieniä määriä. Pienet allergeenimäärät ravinnossa voivat estää allergian lisääntymisen. Siitä tulee kuitenkin aina sopia erikoislääkärin kanssa. Myös ruoan kuumentaminen vähentää usein allergeenisuutta; esimerkiksi maitoallergisista kolme neljäsosaa sietää kuumennettua maitoa, samoin muna-allergisista suurin osa keitettyä tai paistettua munaa.