Terveystieto

1. Kaksi yleistä kiputilaa?

Mikreeni:
Mikreenin oireet:


1 A:Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus, joka johtuu periytyvästä häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Sitä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta, enemmän naisilla kuin miehillä.

 Migreenikohtauksia aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen. Kohtausta edeltävänä päivänä esiintyy usein edeltäviä oireita, esimerkiksi haukottelua, makeanhimoa, väsymystä, mielialan muutoksia.

Osassa migreenikohtauksista kärsivistä (15:llä sadasta) esiintyy ennen päänsärkyä esioireita eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö: laajeneva häiriö näössä, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen harmaa tai kirkas alue. Esioireena voi esiintyä myös puheen häiriöitä tai halvausoire, joka kestää 5–60 minuuttia.
Päänsäryn yleisin syy on päänalueen lihasten jännitys, jonka saa yleensä aikaan väärät työ asennot tai henkinen paine.

Migreenitaipumusta ei voida ehkäistä. Aikaisemmilla elämäntavoilla ei tiedetä olevan yhteyttä myöhempään taipumukseen saada migreenikohtauksia.

Kohtausten ilmaantumista voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota niitä laukaiseviin tekijöihin (ks. itsehoito). Kohtausten ehkäisyyn on kokeiltu erilaisia psykologisia hoitoja ja rentoutushoitoja. Näillä kohtausten määrä voi vähentyä 40–50 prosenttia. Teho on samaa luokkaa kuin estohoitoon käytettävillä lääkkeillä. Erilaiset fysikaaliset hoidot ja akupunktuuri saattavat auttaa hieman (noin 20 prosentin väheneminen), mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

B:Selkäkivut

Selän kivut esiintyvät yleisimmin alaselän alueella. Lähes joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeisen vuoden sisällä lääkärin hoidossa. Yleisin alaselän vaiva on äkillinen kipu, joka johtuu pääasiassa lihasten jännittymisestä mutta johon voivat myötävaikuttaa selän nikamien rappeumat (spondyloosi) ja pikkunivelten kulumat. Tällainen selkäkipu on yleensä lyhytaikainen (muutamia päiviä – viikkoja), mutta se voi uusia. Kipu voi alkaa selän niukahduksesta  tai omia aikojaan. Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten työasennot, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi.

Lihasperäisten ja lievästä selkärangan rappeutumisesta johtuvien alaselkäkipujen ennalta ehkäisemiseksi tulee harrastaa kevyttä kuntoliikuntaa, välttää tupakointia ja ylipainoa sekä kiinnittää huomiota työ- ja erityisesti nostoasentoihin. Myös työolojen psykologisilla tekijöillä näyttää olevan merkitystä selkäkipujen synnyssä.

Koska pitkälliset autonajomatkat, ylipaino ja tupakointi ovat yhteydessä selän kipeytymiseen, näitä tulee välttää.

Tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, hoitona on kipulääke. Tila paranee ensisijaisesti itsestään, eikä vuodelepo ole tarpeen. Sen sijaan on hyvä jatkaa tavanomaisia askareitaan (ks. tutkimusnäyttö«Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa» Joissakin töissä voi lyhyt sairausloma olla tarpeen.

2.Mitä keinoja on taistelussa mikrobeja vastaan?

A:Hengitysteiden limahalvo ja solujen värekarvat poistavat mikrobit.

Mahan suolahappo tuhoaa mikrobit.

Suoliston normaalit bakteerit estävät haitallisen bakteerin lisääntymisen.

Kyynelneste ja sylki tappavat bakteereja.

Terve iho estää mikrobien pääsyn kudoksiin.

Ihon normaalit mikrobit estävät haitallisten mikrobien lisääntymisen.

Hyytyvä veri estää mikrobien pääsyn kudoksiin.

valkosolut torjuvat mikrobeja myös vasta-aineilla.

2b:

Mikrobitit ovat eliökunnan pienimpiä eliöitä, ja niiden taisteluun tarvitaan mikroskooppi.


Bakteerit ovat yksisoluisia mikrobeja. Niitä suojaa kapseli, ja rengas maine nkromosomi muodostuu niiden perintöaineksen.

Antibiotit eivät tehoa viruksiin, koska ne ovat suojassa solujen sisällä, mutta rokotteilla viruksia voidaan torjua ennalta.

Antibiootit ovat aineita jotka tuhoavat ihmisen elimistöstä bakteereita, mutta eivät vahingoita omia solujamme.