Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Omasta mielenterveydestään voi pitää huolta ja omia voimavarojaan vahvistaa. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, taidot tulla toimeen muiden kanssa, keinot selviytyä pettymyksistä ja elämän kolhuista, sekä ihmissuhteista, arjen hyvinvoinnista ja tasapainosta huolehtiminen, ovat tärkeitä taitoja, joita jokainen voi oppia.
MITÄ MIELENTERVEYS ON?
Mielenterveys on sana, joka tuntuu joskus vaikealta ymmärtää. Mielenterveys on kuitenkin yhtä helppo käsite kuin terveyskin. Meillä jokaisella on keho ja mieli, ja kummankin terveydestä on hyvä huolehtia. Itse asiassa, samalla kun huolehdimme kehosta liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin, huolehdimme myös mielestä. Jos yöunet jäävät lyhyeksi tai unohtaa kokonaan syödä päivällä, mistä sen ensimmäisenä huomaa? Siitä, että ottaa päähän, väsyttää, vihastuttaa, on surullinen olo, mikään ei mene putkeen. Siispä huolehtimalla itsestäsi, huolehdit samalla mielenterveydestäsi.
Mielenterveydestään huolehtii myös käymällä koulua tai tekemällä työtä, eli sillä, että arjessa on rytmiä ja rutiinia. Tärkeä osa mielenterveyttä on myös omien tunteiden tunnistaminen, niille sanojen löytäminen ja niiden ilmaiseminen. Tunnetaitoja harjoitellaan joka päivä. Yhtä tärkeää on huolehtia ihmissuhteista ja viettää aikaa kavereiden kanssa, ja myös kuunnella ja kannustaa ystävää. Vanhemmat, sisarukset tai muut tärkeät sukulaiset tai aikuiset lähipiirissä ovat niitä turvallisia ihmisiä, joille voi jutella niin iloisista asioista kuin omista huolistaankin.
MITEN VAHVISTAN MIELTÄNI?
Mielenterveyteen liitetään usein erilaisia käsitteitä, kuten onni, henkinen hyvinvointi, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Mielenterveys ei kuitenkaan tarkoita, että elämään ei saisi liittyä ahdistusta tai riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä. Jokainen kohtaa elämässään ylä- ja alamäkiä, ja ihmissuhdeongelmilta, rahavaikeuksilta, koulupaineilta, työstressiltä, menetyksiltä ja luopumisilta ei välty kukaan. Kun näitä asioita kohdataan, se horjuttaa mielenterveyttä, mutta ei poista sitä meiltä. Sama asia on fyysisen terveyden kanssa: jos sairastuu diabetekseen, ei se poista meiltä terveyttä, vaan se on vain syy huolehtia itsestään entistä paremmin.
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään tarkemmin, mitkä asiat omassa elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat, tuovat ahdistusta tai muutoin pahaa oloa. Olisiko omassa elämässä joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi lisätä hyvinvointia?
Ruokailu
Usein sanotaan, että hyvä olo lähtee sisältäpäin. Ruoan terveellisyydestä, kuten riittävästä vihannesten, proteiinien, kuitujen, vitamiinien ja kalsiumin saannista, on hyvä huolehtia, samoin säännöllisestä ruokarytmistä, ettei tulisi liian pitkiä taukoja ruokailujen välillä. Näiden lisäksi yhtä tärkeää on myös huolehtia siitä, että syö kivassa seurassa ja jonkun kanssa, syö rauhassa ja mukavassa paikassa. Ruoan laittaminen ja ruoan nauttiminen ovat elämän iloja.
Liikunta
Liikunnan isosta merkityksestä hyvinvoinnille ei puhuta turhaan. Liikkuminen lisää elimistössä mielihyvää tuottavia aineita, minkä huomaa siitä, että liikunnan jälkeen on väsynyt mutta hyvä olo. Joskus päivät ovat niin kiireisiä, että liikkeelle lähtö tuntu hankalalta, vaikka itse liikkuminen olisikin mielekästä. Liikkua voi kuitenkin monella tapaa, jokaisella on oma mielekäs tapa liikkua. Jotkut liikkuvat harrastusten kautta, jotkut pelaavat kavereiden kanssa iltaisin ulkona, toiset vievät koiraa lenkille ja toiset taas käyvät kävelemässä kaverin kanssa. Hyötyliikunta on usein kätevä tapa saada liikuntaa ja esimerkiksi portaiden kävely hissin sijaan on helppo terveysvalinta.
Uni
Riittävä uni on myös tärkeä hyvän päivän takuu: jos uni jää liian vähäiseksi tai yön nukkuu huonosti, on seuraava päivä surkeampi kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Unen määrään ja myös unen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ensiaskel hyvään yöuneen on säännöllinen rentoutuminen ja rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa. Mieltä ja kehoa voi hyvissä ajoin valmistella nukahtamiseen, jättäen ulkopuoliset ärsykkeet ja virikkeet vähemmälle. Television katsomista ja tietokoneella olemista olisikin hyvä välttää juuri ennen sänkyyn menoa. Suihkussa käyminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu voivat rentouttaa. Jos jokin asia painaa mieltä, on siitä hyvä keskustella ennen nukahtamista. Jos seuraavaksi päiväksi on paljon tekemistä, voi asioita ja tehtäviä kirjoittaa ylös ennen nukkumaanmenoa. Kofeiinipitoiset juomat voivat häiritä unta, samoin nälkäisenä tai liian täysinäisenä nukkumaan meneminen. Iltarituaalit, kuten hampaiden pesu, yövaatteiden vaihtaminen ja makuuhuoneen tuulettaminen valmistavat kehoa nukkumiseen. Ennen nukkumaanmenoa voi myös käydä päivän tapahtumia läpi ja pyrkiä rauhoittamaan ajatukset.
