Ihmisen elämänkaari

Ihmisen elämänkaaren vaiheet

Elämänkaarella tarkoitetaan ihmisen elämänlaajuista kehitystä hedelmöityksestä kuolemaan. Jokainen yksilö on ainutkertainen, mutta ihmisen kehityksessä on myös yleisiä piirteitä. Elämänkaaripsykologian tutkii ihmisen psyykkistä kehittymistä.

Elämänkaari jaetaan karkeasti lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Kussakin elämänvaiheessa voidaan nähdä eri alavaiheita, joiden rajat ovat liukuvia. Elämänkululla tarkoitetaan ihmisen sosiaalisia rooleja elämän eri vaiheissa, esimerkiksi perhe, työ tms.

Jokaisen ihmisen kohdalla elämään liittyy useita valintoja, joita seuraava lopputulos on yksi monista mahdollisuuksista. Juuri tässä näkyy ihmisen kehityksen joustavuus. Voidaankin sanoa, että ihmiskunnan historia on täynnä sopeutumista ja luovuutta.

Lapsuus

• vauva ja pikkulapsi-ikä 0–3 v
• leikki-ikä 3–6/7 v
• keskilapsuus 6/7–12 v

Nuoruus

• varhaisnuoruus tai puberteetti-ikä 11–16 v
• nuoruus 15–19 v
• myöhäisnuoruus 18–22 v

Aikuisuus

• varhaisaikuisuus 23–35/40 v
• keski-ikä 35/40–55/65 v

Vanhuus yli 60/65 v

Kansantaudit

Yleistietoa kansantaudeista

Kansantaudeilla tarkoitetaan yleisesti sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle.  Kansantaudit ovat kuitenkin yleisiä väestössä ja lisäksi usein yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Kansantaudit vaikuttavat työkykyyn ja niiden hoito on terveydenhuollon palveluita vaativaa. Tästä johtuen kansantaudeilla on suuri vaikutus myös kansantaloudelle.

Tartuntataudeista kroonisiin sairauksiin

Suomessa tartuntatautikuolemien nopeasti vähennyttyä krooniset eli pysyvät tai pitkäaikaiset sairaudet ja tapaturmat nousivat tärkeimmiksi ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttajiksi. Näistä syistä johtuva kuolleisuus on kuitenkin viime vuosikymmeninä pienentynyt, ja sen seurauksena ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt merkittävästi.

Samat riskitekijät altistavat eri kansantaudeille

Kansantautien riski ja suojatekijöihin voidaan usein vaikuttaa  siten kansansairauksia voidaan ehkäistä. 

Eri kansantaudeilla on usein samoja riski ja suojatekijöitä. Esimerkiksi tupakointi lisää sydän ja verisuonisairauksien, kroonisten keuhkosairauksien liikunta taas suojaa lähes kaikkien kansantautien riskeiltä. 

Huomattava osa työikäisten kroonisista sairauksista on ehkäistävissä terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla, välttämällä tupakointia ja runsasta alkoholin käyttöä ja ehkäisemällä lihavuutta. Korkean riskin henkilöillä tehokkaasti toteutettu lääkehoito on tarpeen.

                                                   Syöpätaudit

Syöpätaudit ovat Suomessa verenkiertoelinten sairauksien jälkeen yleisin kuolemansyy. Joka neljäs suomalainen sairastuu elämänsä jossain vaiheessa syöpään. Vuosittain uusia syöpätapauksia todetaan yli 20 000

                                                                           Tapaturmat

Tapaturmassa äkillisen  tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman.  Tapaturma käsitteeseen liittyy aina kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen sen aiheuttama seuraus eli henkilövahinko

Terveystieto

1. Kaksi yleistä kiputilaa?

Mikreeni:
Mikreenin oireet:


1 A:Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä aiheuttava sairaus, joka johtuu periytyvästä häiriöstä aivorungon hermotumakkeissa. Sitä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta, enemmän naisilla kuin miehillä.

 Migreenikohtauksia aiheuttavat usein tietyt ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen. Kohtausta edeltävänä päivänä esiintyy usein edeltäviä oireita, esimerkiksi haukottelua, makeanhimoa, väsymystä, mielialan muutoksia.

Osassa migreenikohtauksista kärsivistä (15:llä sadasta) esiintyy ennen päänsärkyä esioireita eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö: laajeneva häiriö näössä, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos tai sahalaitainen harmaa tai kirkas alue. Esioireena voi esiintyä myös puheen häiriöitä tai halvausoire, joka kestää 5–60 minuuttia.
Päänsäryn yleisin syy on päänalueen lihasten jännitys, jonka saa yleensä aikaan väärät työ asennot tai henkinen paine.

Migreenitaipumusta ei voida ehkäistä. Aikaisemmilla elämäntavoilla ei tiedetä olevan yhteyttä myöhempään taipumukseen saada migreenikohtauksia.

Kohtausten ilmaantumista voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota niitä laukaiseviin tekijöihin (ks. itsehoito). Kohtausten ehkäisyyn on kokeiltu erilaisia psykologisia hoitoja ja rentoutushoitoja. Näillä kohtausten määrä voi vähentyä 40–50 prosenttia. Teho on samaa luokkaa kuin estohoitoon käytettävillä lääkkeillä. Erilaiset fysikaaliset hoidot ja akupunktuuri saattavat auttaa hieman (noin 20 prosentin väheneminen), mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

B:Selkäkivut

Selän kivut esiintyvät yleisimmin alaselän alueella. Lähes joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeisen vuoden sisällä lääkärin hoidossa. Yleisin alaselän vaiva on äkillinen kipu, joka johtuu pääasiassa lihasten jännittymisestä mutta johon voivat myötävaikuttaa selän nikamien rappeumat (spondyloosi) ja pikkunivelten kulumat. Tällainen selkäkipu on yleensä lyhytaikainen (muutamia päiviä – viikkoja), mutta se voi uusia. Kipu voi alkaa selän niukahduksesta  tai omia aikojaan. Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten työasennot, runsas autolla ajo, liikapaino ja tupakointi.

Lihasperäisten ja lievästä selkärangan rappeutumisesta johtuvien alaselkäkipujen ennalta ehkäisemiseksi tulee harrastaa kevyttä kuntoliikuntaa, välttää tupakointia ja ylipainoa sekä kiinnittää huomiota työ- ja erityisesti nostoasentoihin. Myös työolojen psykologisilla tekijöillä näyttää olevan merkitystä selkäkipujen synnyssä.

Koska pitkälliset autonajomatkat, ylipaino ja tupakointi ovat yhteydessä selän kipeytymiseen, näitä tulee välttää.

Tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, hoitona on kipulääke. Tila paranee ensisijaisesti itsestään, eikä vuodelepo ole tarpeen. Sen sijaan on hyvä jatkaa tavanomaisia askareitaan (ks. tutkimusnäyttö«Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa» Joissakin töissä voi lyhyt sairausloma olla tarpeen.

2.Mitä keinoja on taistelussa mikrobeja vastaan?

A:Hengitysteiden limahalvo ja solujen värekarvat poistavat mikrobit.

Mahan suolahappo tuhoaa mikrobit.

Suoliston normaalit bakteerit estävät haitallisen bakteerin lisääntymisen.

Kyynelneste ja sylki tappavat bakteereja.

Terve iho estää mikrobien pääsyn kudoksiin.

Ihon normaalit mikrobit estävät haitallisten mikrobien lisääntymisen.

Hyytyvä veri estää mikrobien pääsyn kudoksiin.

valkosolut torjuvat mikrobeja myös vasta-aineilla.

2b:

Mikrobitit ovat eliökunnan pienimpiä eliöitä, ja niiden taisteluun tarvitaan mikroskooppi.


Bakteerit ovat yksisoluisia mikrobeja. Niitä suojaa kapseli, ja rengas maine nkromosomi muodostuu niiden perintöaineksen.

Antibiotit eivät tehoa viruksiin, koska ne ovat suojassa solujen sisällä, mutta rokotteilla viruksia voidaan torjua ennalta.

Antibiootit ovat aineita jotka tuhoavat ihmisen elimistöstä bakteereita, mutta eivät vahingoita omia solujamme.

Liikunta

Liikunta on hyväksi terveydelle, koska jos ei liiku niin silloin kunto menee todella huonoksi.
Minä ainakin niikun käyn pyöräilemässä ja kalastamassa ja sillon kun saa kalan virvelillä niin silloin on inspiraatiota kalastaa.
Jos ei saa ollenkaan kalaa ja kun olin kalastamassa niin alussa sain 1 kilosen kuhan, mutta sen jälkeen ei tapahtunut mitään ja kun jäi kokoajan uistin pohjaan ja minulla jäi yhteensä 7 kertaa pohjaan niin silloin meni inspiraatio kalastaa.

Unen merkitys hyvinvoinnille.

Nukkuminen on todella tärkeä asia hyvinvoinnille, koska jos et nuku niin et jaksa tehdä mitään.
Minä ainakin nukun 8-10 tuntia ja, vaikka nukunkin niin olen väsynyt.
Silloin kun on peli tapahtumia niin kaikki ihmiset vain pelaa siellä.
Miksi ihmiset eivät nuku.
kaikki ihmiset ovat ihan väsyneitä kun he eivät nuku.

Liikunta päiväkirja

Maanantai:11.5.2015.
kävely koululle 10min, koulun liikunta tunti 75min

Tiistai:12.5.2015
kävely koululle 10min, kävely soitto tunnnille 20min

Keskiviikko:13.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Torstai:14.5.2015
kävely koululle 10min. kävely kotiin 10min

Perjantai:15.5.2015
kävely koululle 10min, kavely kotiin 10min

Lauantai:16.5.2015
pyöpäily ja kalastus 4h

Sunnuntai:17.5.2015
pyöräily ja kalastus 5h

Maanantai:18.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Tiistai:19.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Keskiviikko:20.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Torstai:21.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Perjantai:22.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Lauantai:23.5.2015
pyöräily ja kalastus 5h

Sunnuntai:24.5.2015
pyöräily ja kalstus 4h

Maanantai:25.5.2015
kävely koululle 10min, kävely kotiin 10min

Syömyshäiriö

                    Syömishäiriöiden hoitoa sydämellä

Sairastunut nuori voi näyttää hyvinvoivalta, ja koulu ja harrastukset sujuvat. Nuori voi itse kokea olonsa hyväksi eikä tiedosta omaa sairauttaan.

Syömishäiriöön sairastuneen kuva kehostaan on väärä. Hän ei vastaanota toisen ihmisen vakuutteluja sopivasta painostaan tai laihuudesta. Hän tuntee ja näkee itsensä lihavana.

Satunnainen ylensyönti tai muutaman päivän laihdutuskuuri eivät vielä ole merkkinä häiriöstä. Häiriöstä on kyse silloin, kun syöminen ja syömättömyys alkavat hallita normaalia elämää ja arkea.

Yleisimmät syömishäiriöt

Anoreksia on sairaus, jossa nuori syö hyvin vähän ja valikoiden, joka jatkuu ja jatkuu, ja lopulta riistäytyy käsistä. Elämä alkaa pyöriä painon ympärillä. Voimakkaat pelot ovat usein osa syömishäiriötä, esimerkiksi rasva ja kontrollin menetys pelottavat.

Nuori saattaa pukeutua väljiin vaatteisiin ja kokkailla mielellään muille, mutta jättää itse syömättä. Rankka liikunta kuuluu monesti taudinkuvaan.

Jatkuva aliravitsemustila aiheuttaa fyysisiä oireita: luusto haurastuu ja ajattelukyky heikentyy. Psyyke oireilee muun muassa masennuksena, pakonomaisena ruuan ajatteluna, vetäytymisenä, ahdistuksena ja unettomuutena. Tytöillä kuukautiset voivat jäädä pois rajun laihtumisen vuoksi.

Bulimia on sairaus, jossa nuorella on pakonomainen tarve ahmia. Fyysinen ja psyykkinen paha olo laittavat nuoren hankkiutumaan syömisistään eroon oksentamalla, pakonomaisella liikunnalla tai ulostus- ja nesteenpoistolääkkeillä. Nuori kokee usein asiasta syvää häpeää ja syyllisyyttä, eikä kerro siitä kenellekään.

Bulimia voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten sydämen rytmihäiriöitä, ruuansulatushäiriöitä, hampaiden eroosiota ja masennusta.

Seksitaudit

                                                                  Seksitaudit   

  Sen mukaan seksuaalisuuden kehittyminen alkaa jo ennen syntymää, kohdussa. Ihminen elää seksuaalisuuden portaissa koko ikänsä. Seksuaalinen kehitys tapahtuu ihmisessä järjen, tunteen ja biologian tasoilla. Järjen tasolla opitaan, omaksutaan ja ymmärretään tietoa eri tavoin. Tunteiden tasolla kokeillaan, ymmärretään ja opetellaan hallitsemaan ja sietämään erilaisia tunteita. Biologian tasolla jokainen kehittyy omaan tahtiinsa mieheksi ja naiseksi.

 Nuoren on hyvä saada tietoa näistä eri kehitysvaiheista hyvissä ajoin, jotta hän ymmärtäisi, mitä hänessä murrosiässä tapahtuu ja mitä asioita olisi syytä ottaa huomioon, jos seksuaalisuus säilyisi elämää rikastuttavana voimavarana läpi elämän.
Seksuaalisuuden kehityksessä on erotettavissa kolme kuvaavaa vaihetta: uteliaisuus, herkistyminen ja rohkaistuminen. Jokaisen ryhmän pitää sisällään kehitysvaiheita (portaita), jotka on nimetty kehitysvaiheen mukaista ihastumista ja rakastumista kuvaten.

Oireet

Suurimmalle osalle seksitaudit eivät anna mitään oireita. Oireista tai niiden puuttumisessa seksitautitartuntaa ei voi päätellä. Jos on ollut riskitilanteessa, kuten suojaamattomassa yhdynnässä, tulee hakeutua seksitautitestaukseen tilanteen selvittämiseksi.

Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä tai kondomi on rikkoutunut, seksitautitesteihin tulee hakea aikaisintaan parin viikon kuluttua riskitilanteesta. Kondylooma- tai herpestartuntaa ei voida osoittaa testeihin, vaan ne diagnosoidaan näkyvien muutosten ilmaannuttua. Tällöin diagnoosi voidaan varmistaa laboratoriokokeella, jolloin näyte otetaan ihomuutoksesta, syylästä tai rakkulasta. Papanäytteestä ei voi todeta muita seksitauteja, kuin HPV.

Ennaltaehkäisy

Kondomi oikein käytettynä on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa seksitaudista. Kondomia tulee käyttää kaikissa seksikontakteissa. Kondomin voi jättää pois seksikontakteista kun:

• seurustelu on vakiintunut, eli kestänyt 3-6 kk
• seksitaudit on testattu
• mahdolliset seksitaudit on hoidettu
• kummallakaan ei ole muita seksikumppaneita
• käytössä on muu luotettava raskaudenehkäisymenetelmä, ellei haluta raskautta 

AIDS

oireet

vain joka toisella tai kolmannella on oireita. Ensivaiheen oireita voivat olla  kuume, nielutulehdus, kipeät haavat suussa, päänsärky, imusolmuketurvotukset, virusrokon kaltainen ihottuma pään alueella, ylävartalossa, kämmenissä ja jalkapohjissa, nivelsäryt ja ripuli. Oireet eivät ole tyypillisiä (spesifejä) pelkästään HIV-infektiolle. Ne häviävät kuukauden kuluessa. Ensivaiheen jälkeen seuraa monen vuoden mittainen oireeton vaihe. Immunivasteen vähitellen heikentyessä ja viruskuorman kasvaessa voi ilmetä laihtumista, lämpöilyä ja pitkittynyttä ripulia, tavallista voimakkaampi taliihottuma, ihon ja limakalvojen hiiva- ja sieni-infektioita, vyöruusuja, toistuva sukuelinherpes, runsaati syyliä tai kondyloomia.

Klamydia

Tavallisin ilmenemismuoto on kohdunkaulan tulehdus (servisiitti), joka on usein oireeton. Oireina voi esiintyä poikkeavaa valkovuotoa, virtsakirvelyä ja ylimääräistä veristä tiputteluvuotoa. Jos klamydiatulehdus on levinnyt kohdun limakalvolle, voi esiintyä alavatsakipua ja epäsäännöllistä kuukautisvuotoa. Miehillä oireena on virtsaputken tulehdus (uretriitti) tai lisäkiveksen tulehdus (epididymiitti) (ks.«Kivestulehdus ja lisäkivestulehdus»3). Eturauhasen tulehduksen (prostatiitti) aiheuttajana sen merkitys on vähäinen.

Papilloomaviruksen aiheuttama kondylooma eli visvasyylä miehellä

Oireet

Aika tartunnasta syylien ilmaantumiseen vaihtelee kuukausista useisiin vuosiin. Miehillä suurin osa kondyloomista näkyy selvinä vaaleanpunaisina pikku kasvaimina terskassa, siittimen varressa, kivespussissa, peräaukon seudussa tai perävaossa. Usein oireita on useammalla alueella samanaikaisesti. Syylät voivat muodostaa suuriakin rykelmiä (ks. kuva 1). Siittimen varressa kondyloomat ovat usein tummia, ihosta kohoavia kasvaimia (kuva 2). Kondyloomia voi olla myös virtsaputkessa, jolloin ne voivat aiheuttaa kirvelyä virtsatessa, limavuotoa virtsaputken suulta ja voivat vaikeuttaa virtsasuihkua.

Kuppa (syfilis, lues)

Oireet

Tartuntakohtaan, tavallisimmin siittimeen, häpyhuuliin, emättimeen, peräaukon tienooseen, peräsuoleen tai suun limakalvolle ilmestyy 3–4 viikon kuluttua tartunnasta kovareunainen yleensä pyöreä haava, joka ei juuri arista (ks. kuva 1). Yhdelle kolmasosalle haavaa ei kehity. Haava parantuu itsekseen muutamassa viikossa. Vaikka kupan kehittyminen voi pysähtyä primaarihaavan parantumisen jälkeen, tauti on kuitenkin hoidettava mahdollisten myöhäiskomplikaatioiden takia.

Papilloomavirus naisella, kondylooma

Oireet

Naisen synnytinelinten papilloomavirustulehduksen ilmenemismuodot vaihtelevat kukkakaalimaisista visvasyylistä lieviin tai vaikeisiin kohdunkaulan solumuutoksiin. HPV-tulehdus on usein oireeton ja silloin HPV-tulehdus löytyy naisella sattumalta Papa-kokeessa.

Tippuri

Oireet

Tauti on alkuvaiheessa usein oireeton tai vähäoireinen. Naisilla tippuri voi aiheuttaa ainoastaan vähäistä alavatsakipua, epämääräistä valkovuotoa ja kirvelyä virtsatessa. Jos infektio lähtee nousemaan kohdunkaulan kanavan kautta kohtuun ja munajohtimiin, kehittyy sisäsynnytintulehdus. Se voi aiheuttaa alavatsakipua, jota tärinä pahentaa, lisääntynyttä valkovuotoa tai veristä tihkuvuotoa, kuumetta sekä kohdun ja sivuelinten aristusta sisätutkimuksissa. Sisäsynnytintulehduksesta voi seurata lapsettomuutta, kohdunulkoisia raskauksia ja pitkittynyttä alavatsakipua. Miehillä tippuri aiheuttaa tavallisesti tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä virtsatessa. Virtsaputkesta valuu vaaleanharmaata märkää, joka muuttuu muutaman päivän kuluessa kellertäväksi. Hoitamaton tippuri voi levitä ylöspäin virtsaputkessa, aiheuttaa kuroumia virtsaputkeen ja lisäkivestulehduksen. Myös erektiot voivat muuttua kivuliaiksi.

Sukuelinherpes (genitaaliherpes) miehellä

Oireet

Ensitartunta on usein vähäoireinen tai oireeton. Tartuntakohtaan nousee 2–14 päivän kuluttua ryhmä kutisevia, kihelmöiviä ja kipeitä, kirkkaita rakkuloita, jotka puhkeavat tuntien tai 1–2 päivän kuluessa niiden ilmestymisestä. Rakkulanpohjat rupeutuvat, ja infektion jäljet parantuvat 2–4 viikossa arpia jättämättä. Ensitartunta voi olla myös rajuoireinen (ks. kuvat1 ja 2). Siihen voi liittyä kuumetta, päänsärkyä, lihassärkyä, suurentuneet nivusrauhaset ja virtsaputken tulehdus.

Sukuelinherpes (genitaaliherpes) naisella

Oireet

Herpesoireet ilmestyvät keskimäärin 4–14 vrk tartunnan jälkeen. Alkuoireet ovat ulkosynnyttimien kirvely ja kutina, sen jälkeen ilmestyvät rakkulat genitaalialueelle. Rakkulavaiheesta kehittyy haavavaihe ja sen jälkeen rupivaihe. Ensimmäinen herpestulehdus on yleensä rajumpi, ja siihen liittyy usein virtsaamisvaikeuksia. Yleisoireina voi olla kuumeilua, päänsärkyä ja lihassärkyä. Oireet kestävät 2–3 viikkoa. Ensimmäinen herpestartunta voi olla myös oireeton.

Kivestulehdus ja lisäkivestulehdus

Syyt ja oireet

Sen aiheuttavat yleensä siemenjohdinta pitkin kivekseen levinneet bakteerit, virukset tai muut pieneliöt. Oireita ovat melko nopeasti kehittynyt sairastuneen kiveksen kipu ja turvotus sekä alueen kuumotus. Aikaisemmin kohtalaisen yleinen sikotautiin (ks. «Sikotauti (parotiitti)»1) liittynyt viruksen aiheuttama kivestulehdus on rokotusten vuoksi nykyään harvinainen. Kivestulehdus alkaa tällöin yleensä noin viikko poskien turpoamisen aiheuttaneen sylkirauhastulehduksen jälkeen.

Kohdunkaulan muutokset

Oireet

Kohdunkaulan muutoksiin viittaavat valkovuoto «Valkovuoto»3, ylimääräinen verinen vuoto, erityisesti jos sitä ilmenee aina yhdynnän jälkeen. Oireita ei välttämättä ole lainkaan, vaan muutos todetaan rutiinitutkimuksessa.

Lymphogranuloma venereum

Oireet

joka haavautuu ja paranee itsestään. Se ilmaantuu yleensä 1–2 viikon kuluessa tartunnasta. Haava jää usein huomaamatta varsinkin, jos se on peräsuolessa.

Seuraava oire ovat suurentuneet imusolmukkeet nivustaipeissa muutaman viikon kuluessa haavauman ilmestymisen jälkeen. Rauhaset kasvavat nopeasti, ja ne voivat ruveta vuotamaan märkää. Hoitamattomassa taudissa voi kehittyä myöhäisoireita, muun muassa peräsuolen ja paksunsuolen tulehdusta ja sen komplikaatioitasekä sukuelinten lymfaturvotusta.

Mycoplasma genitalium

Oireet

Mycoplasma genitalium on usein oireeton. Se voi aiheuttaa kirvelyä virtsatessa, tihentynyttä virtsaamistarvetta, naisella poikkeavaa valkovuotoa tai veristä tiputteluvuotoa ja miehellä limavuotoa virtsaputken suulta. Mycoplasma genitaliumin on epäilty myös aiheuttavan sisäsynnytintulehduksia.

Maksatulehdus, hepatiitti

Hepatiitit tautina

epämääräisiä vatsavaivoja, väsymystä, ruokahaluttomuutta ja pahoinvoinnin tunnetta. Sitten ilmaantuu silmänvalkuaisten ja ihon keltaisuus. Jotkut huomaavat ensimmäiseksi virtsan muuttuvan tummaksi. Keltaisuus ja virtsan tummuminen aiheutuvat maksan häiriytyneen toiminnan johdosta vereen joutuvan bilirubiinin kertymisestä elimistöön. Esioireet voivat puuttua tai olla niin lieviä, ettei niitä huomaa. Tämä on yleisin kulku C-hepatiissa. Toisaalta tauti voi olla niin lievä, ettei keltaisuutta tule, tämä on yleisintä lasten A-hepatiiteissa. Lääkäriin on aina syytä mennä, jos epäilee virusmaksatulehdusta. Aiheuttajan selvittäminen on tärkeää sekä lääkehoidon että taudin ennusteen eli kroonisten seurausten riskin arvioimiseksi. Maksatulehduksen aikana ja jos on viruksen krooninen kantaja, tulee välttää alkoholia ja lääkkeitä, joilla on vaikutuksia maksaan. Sen sijaan tavallinen liikkeilläolo ja liikunta eivät vaikuta taudin kulkuun haitallisesti. Mistään ruokavaliosta ei ole apua kroonista hepatiittia sairastavilla.

Ehkäisy

Ehkäisy

Ehkäisyn tarve muuttuu seurustelun eri vaiheissa ja elämätilanteen  mukaan. Kondomi on usein ensimmäinen ja paras ehkäisyvaihtoehto, koska se suojaa oikein käytettynä seksitaudeilta ja raskaudelta.
Seksikumppaneiden vaihtuessa ja satunnaisissa seksitilanteissa, seksitautien ehkäisyyn kannattaa kiinnittää erityisesti paljon huomiota. 
Näissä tilanteissa vastuu ehkäisyn käyttämisestä kannattaa ottaa itselle, eikä olettaa kumppanin hoitavan sitä. 
Tytön ja pojan välisessä seksissä kannatta myös suojautua  raskaudelta, jos raskaus ei ole toiveissa. Tehokasta ehkäisyä on käyttää kondomia sekä jotain muuta ehkäisymenetelmää yhdessä, eli tuplaehkäisyä. Tällöin raskausehkäisystä ei tarvitse huolehtia enää, vaikka kondomi rikkoontuisikin.

Ehkäsymenetelmät

Ehkäisyä on olemassa monenlaista; niin raskauden, seksitautien kuin pahan mielen ehkäisyssäkin. Kaikissa näissä auttaa etukäteen tilanteisiin varautuminen ja riskitilanteiden välttäminen. Lisäksi tarvitaan tietoa erilaisista ehkäisymenetelmistä ja taitoa käyttää niitä. Myös niistä asioista pitää olla tietoa, jotka eivät ehkäise raskautta ja seksitauteja.
Ensisijainen ehkäisymenetelmä on aina kondomi, sillä se on ainoa tapa suojautua seksitaudeilta. Oikein käytettynä se ehkäisee tehokkaasti myös raskauden. Liukuvoiteen käyttö ehkäisee kondomin rikkoutumista ja parantaa sen paikallaan pysymistä. Kondomista voi leikata tarvittaessa myös suuseksisuojan naisen sukupuolielimiä suojaamaan.

Tytön ja pojan välisissä yhdynnöissä, tehokkainta ehkäisyä on tuplaehkäisy. Tämä tarkoittaa, että kondomin lisäksi on käytössä jokin muu raskauden ehkäisymenetelmä, esimerkiksi e-pillerit. Kun yhdynnät ovat säännöllisiä ja kumppani pysyvä, kondomin käytöstä voidaan luopua. Sitä ennen kannattaa kuitenkin käydä seksitautitesteissä.
                 Kun seksitaudit liittyvät näkökulmat on otettu huomioon, tytön ja pojan välisessä suhteessa täytyy huolehtia raskauden ehkäisystä, ellei raskautta toivota. Tällöin tulee usein kyseeseen jokin hormonaalinen ehkäisymenetelmä, jotka ovat luotettavia ja tehokkaita raskauden ehkäisyssä.
Kierukka on pieni t-muotoinen esine, jonka lääkäri asettaa kohtuun. Hormoni- ja kuparikierukkaa on perinteisesti suositeltu vain synnyttäneille naisille, mutta hiljattain markkinoille on tullut entistä pienempi hormonikierukka, joka voidaan asettaa myös synnyttämättömille naisille.

Sukupoilitaudit

                                             Sukupuolitaudit

Mitä sukupuolitaudit eli seksitaudit ovat?

Sukupuolitaudiksi eli seksitaudeiksi sanotaan joukkoa bakteerien, virusten ja alkueläinten aiheuttamia tauteja, jotka tarttuvat pääasiassa tai suureksi osaksi seksikontaktissa. Sellaisia ovat klamydia, kondylooma, sukuelinherpes, kuppa, tippuri, mycoplasma genitalium, HIV-infektio, trikomoniaasi ja lymfogranuloma venerum. Joskus myös hepatiitti B luetaan seksitauteihin.

              Suomessa saatu tartunta on useiten klamydia, kondylooma tai sukuelinherpes. Uusia klamydiatartuntoja ilmoitetaan vuosittain noin 13 200, joista 65 % todetaan alle 25-vuotiailla. Luku on todellisuutena korkeampi, koska monet oireettomat eivät hakeudu tutkimuksiin tai saavat lääkityksen partnerinsa kautta. Klamydiatartunnan arvioidaan saavan noin 5 % 15–25-vuotiaista. Kondyloomaa aiheuttavan papilloomavirustartunnan saa arviolta kolmasosa nuorista aikuisista ja sukuelinherpestä aiheuttavan herpex simplex virus 2 -tartunnan noin joka neljäs vuosi.

Miten seksitaudit tarttuvat?

Taudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä limakalvojen sekä rikkoutuneen ihon kosketuksena. Tartuntoa voi tapahtua yhdyntätavasta riippuen terskan, emättimen, peräsuolen tai suun limakalvolle. Koko yhdynnän aikana paikallaan pysynyt kondomi suojaavat useimmilta tartunnoilta. Vesiliukoinen tai silikonipohjainen liukuvoide vähentää edelleen kondomin rikkoutumisen vaaraa. Kondyloomassa ja sukuelinherpeksessä tartunta voi kuitenkin tapahtua kondomilla suojattujen alueiden ulkopuolella, myös taudin oireettomassa vaiheessa. Seksitaudit eivät tartu uimahallin vedestä, saunan lauteilta tai WC-istuimesta. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö altistaa riskikäyttäytymiselle ja lisää sukupuolitautien vaaraa. Seksin turvallisia muotoja ovat halaaminen, koskettaminen, suukottelu ja sukuelinten hyväily käsin.

Milloin ja mihin tutkimuksiin ja hoitoon?

Kaikki seksitaudit voivat olla aluksi oireettomia. Tutkimuksiin on syytä hakeutua pienemminkin epäilyn herätessä ja jos on ollut suojaamattomassa seksikontaktissa muun kuin vakituisen kumppanin kanssa. Oireita voi olla kirvely virtsatessa tai virtsaamisvaikeudet, poikkeava vuoto virtsaputkesta tai emättimestä, kutina, kirvely, näppylät, rakkulat tai haavat sukuelinten alueella, alavatsakipu ja kuume. Mistään oireista ei seksitartuntaa voi päätellä varmasti, vaan diagnoosi perustuu laboratoriotutkimuksiin.